lauantai 11. helmikuuta 2017

Lopputalven pipo.

Jos ei talvi ota vielä loppuakseen, yritetään selvityä siitä pienellä apurilla. Ihan vaikka tälleen lopputalven pipolla. Neuloin sen jo tässä muutama tovi sitten, mutta vain todetakseni, että se olikin vain päälaen lämmitin. Ratkaisin ongelman jatkamalla reunusta virkaten.

Aloitinkin pipon niin, että virkkasin ensin kaistaleen kaksinkertaisella langalla, yhdistin päät ja nostin reunasta silmukat puikoille. Tykkään tästä tekniikasta niin ympärys tulee heti oikeankokoiseksi. Vielä, kun olisin tehnyt muutamia kerroksia enemmän ennen kaventamisia niin ei olisi tarvinnut virkata virkkauksen perään.
Kuviointi oli hyvä harjoitus. Kirjoneulonta ei ole vahvuuksiani, mutta kuvion tein silti omasta päästä. Parasta pipossa on tuo tupsu! Pujotin mukaan turkoosia, eipähän jäänyt surkeaa jämälankapalloa, vaan meni sekin pipoon mukaan.
Ehkä tällä selvitään kevään lämpöön. Ainakin pää pysyy lämpimänä ilman, että tarvitsee pitää monen talven virttynyttä pipoa.

Hyvää viikonloppua!

2 kommenttia:

  1. Hei hyvä idea tuo pipon aloittaminen virkkaamisella! Mulla on monen pipon tekeminen tyssännyt siihen kun en ole jaksanut purkaa ja aloittaa alusta koon ollessa huono. Täytyy kokeilla tuota sun kikkaa! Ja kivat värit pipossasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuuli :) Kokeile ihmeessä, virkaten alkukin starttaa nopeammin ja ympärystä on hyvä säätää ja kokeilla ilman, että silmukat karkaa puikoilta :D

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.