torstai 23. marraskuuta 2017

Suklaarasiasta moneksi.

Ferrero Rocher - suklaan kuningas. Niin ylellisen hyvää, mutta niin perhanan kallista määrään nähden. Mutta nyt jos kerran hemmottelen, hinnasta viis. Ja saman tien vähän kaduin. Oikeasti, muovirasia? Foliota ja paperia? Mitä tuhlausta! Kauheasti ylimäärästä. Joten: mihinkä ne kierrättäisin?
RASIA - Kirkas, logoton muovirasia oli helppo ottaa uusiokäyttöön. Olisi voinut ottaa käyttöön vaikka sellaisenaan, mutta lisäsin siihen pikaliimalla muovisen kiven/kristallin/timantin. (Samoista muovitimanteista tein myös juhlanappikorvakorut, ks. postaus tästä).

Timantti on kuin piste iin päällä, ei näytä rasia enää pelkältä pakkausrasialta vaan astetta paremmalta. Enää tarvitsen rasian sisään karkkia tai jotain muuta pientä herkkua! Tai sitten siirrän suosiolla rasian korujen säilytyksen puolelle...
FOLIOT - Suoristin näitä ja sain heti ajatuksen.. toimisivatko käyhän miehen lehtikultana? Pakko testata!
Ja melkein, mutta ei täydellisesti (mutta täydellisyyttä köyhän miehen materiaalilta ei voi odottaakaan). Kokeilin leikkikultausta joulupallon päälle. Aikaisemmin maalattu oli kivan karheat, siihen tarttui hyvin, sileään palloon kokeilin hopeaa kääntöpuolta ja siihen folio tarttui vähän huonommin.

Isoina paloina leikkikultaus ei toiminut, mutta kun silppusi pieniksi paloiksi niin painuivat paremmin pyöreälle muodolle.  Levitin liimaa aika reilusti ja sitten laittelin sinne tänne vähän isompia paloja ja sitten täytin aukkokohdat pienemmillä paloilla. Ihan pienissä paloissa suuret pinsetit olivat avuksi palojen siirelyssä. Pinsettien kärjellä oli myös helppo painaa reunat liimaan ilman sormien sotkeentumista. Tätä täytyy kokeilla myös muihin materiaaleihin! Ainakin noita papereita jäi paljon jäljelle, on mitä testata.

PAPERIT (ks. kuva alla) - Nuo tuommoiset pienet paperiset muffinivuoat. Jos ei konvehti olisi ollut jollain liimatöhnällä kiinni paperissa, olisi vuaot voinut vaikka käyttää uudelleen itse tehtäville joulukarkeille. Mutta nyt taitoin ne kahtia ja ompelin poikkisaumalla kuusen muotoon pienille korttipohjille. Menkööt vaikka pakettikortista, eikö vain?
Joten loppujen lopuksi tästä ei onneksi mennytkään roskiin kuin repeytyneet paperivuoat ja muovirasin ympärillä ollut muoviliuska. Jes, ei enää morkkista turhasta pakkausjätteestä!

maanantai 20. marraskuuta 2017

Messujen antia.

Tampereen kädentaitomessut! Ne tuli ja meni. Olin messuilla työreissulla tutustumassa ja tapaamassa uusia ja vanhoja yhteistyökumppaneita, en siis bloggaajana eikä siten ollut aikomus blogata aiheesta lainkaan, mutta ehkä nyt kuitenkin vähän pienesti? Ihan vaikka näin ostoksien näkökulmasta. Tuli tehtyä uusia kivoja hankintoja!
Ompeluun ostin Ikasyrin Desert Skull -joustocollegea (koska sen jätin Oulun kässämessuilla ostamatta ja se jäi kaivelemaan), Verson Puoti imi myös mukaansa ja ihastuin Pupujemma-digitrikoopalaseen.

Pia Westerholmin printit olivat uusi tuttavuus. Vähän myös yllätyin, kun valitsin silityskuvia ja valmiiksi painetun tilkkupalan mukaani. Olen tehnyt silityskuvia viimeksi varmaan alakouluikäisenä!
Kun halvalla sai, hankin myös koukkuamispuikot kahdessa koossa ja Kehrän valkoista heijastinlankaa. Näitä tässä viikonloppuna jo vähän testailin, mutten saanut mitään järkevää aikaan.

Mihin muualle voi heijastinlankaa käyttää kuin tyyliin pipoon, huivin ja säärystimiin? Pipoksi minulle turhan paksua lankaa, huivia en tarvitse ja säärystimiin valkoinen on väärä valinta. Äh, ois sittenkin pitänyt ottaa se musta lanka. Olisi voinut tehdä vaikka koiralle jonkin neuleen.
Askartelutarvikkeista sain vaihdoin hankittua "vuoden hittiuutuksia" eli korkkikangasta ja vegaaninahkaa ts. nahkapaperia (saa myös Ullakalta niiden verkkokaupasta), Paapolta palloketjuja (koska ruusukultaa ja mustaa tulee harvemmin vastaan!), Suomen paperipyyhkeeltä mustia Sharpie-tusseja (koska niitäkin tulee yksittäin harvoin vastaan).

Ja juuri kun tuli ääneen ihmeteltyä miten kummassa lasihimmelit ne vielä myös näkyy messuilla vuodesta toiseen, ostin parit pussisetit itselle - kun poiskantohintaan sai! Ehkä se on testattava tämäkin hitti?
Nukkekotimessujen osastolta löytyi paljon pientä ihmeteltävää. Miniatyyrit viehättävät ja näin tosi monessa pikkuesineessä mainiota korumateriaalia. Pienet koot ja isot hinnat. Siksi kotiin toin vain tämän minikokoisen bambin. Se oli kokoonsa nähden kyllä aivan liian kallis, mutta se on vaan niin hirmuisen söpö! Aion laittaa sen ehkä jonkinlaiseen jouluiseen asetelmaan. Tai jouluna juhlakakun päälle koristeeksi.

Ja sitten katsotaan muutama hitti, mikä jäi siellä täällä messuilta mieleen:
Tonttuovet

Oli jos minkälaista tonttuovea tarvikepaketteineen. Yksinkertaista (kuten vasemmalla, en muista miltä osastolta) ja vähän suurempaa - kuten oikealla TuuliaDesignin osastolla. Se ei ole ovi, vaan kunnon tonttukoti! Siinä on valot ja kääntöpuolella parissa kerroksessa tasot. Oma pahvinen tonttuovi jäi vähän kauemmas (ks. kierrätetyn tonttuoven tutoriaali tästä)..
Tupsut

Oli se sitten langasta pompom tai tekokarvasta "turkistupsu", näkyi niitä paljon. Ja eikä siinä, onhan ne aika valloittavia. Itse lisäsin oman tupsun ommeltuun pipoon ihan vasta  (ks. ommellun tupsupipon helppo tutoriaali tästä). 
Heijastimet

Näissäkin oli niin monta muotoa ja tyyliä kuin oli myös tekijääkin. Itselle jäi erityisesti mieleen tämä Vuoden 2017 uutuustuotteen kilpailun yksi osallistuja - talutushihnaheijastin Tikkerperiltä. Kuinka yksinkertaisen nerokasta! Vähän vastaavanlainen oli joskus minullakin, mutta ei lainkaan noin toimiva. Tekemiäni heijastinjuttuja voi katsoa vaikka tästä heijastin-koosteestani.
Ja mitä muita pieniä ideoita jäi mieleen? 

Niitä on paljon, mutta mainittakoon vaikka 1) Paapolta helmin koristetut puukuuset (ihanan minimalistista!), 2) huopapalloista tehdyt lyhdyt (apua, kuka tunnistaa kenen pisteeltä?), 3) Ninnimoin hauska joulukalenteri-kortti (pitäiskö tehdä oma versio tussilla?) ja 4) jättilangasta neulottu viltti, joka olikin ripustettu suureksi seinävaatteeksi! Tämä somista taisi olla Suuri Käsityö -lehden osastolla. Aika kaunis vai mitä?
Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä..! No ne vegaaninahat ja korkkikankaat! Ai, että inspiraation määrää! Näitä vähän himoittaisi jo leikellä, mutta taidan hillota rullat syrjään ja palata niihin vasta joskus ensi vuonna. Jottei tulisi silputtua mihinkään turhaan, vaan kunnolla miettisi mitä omaa näistä keksisi. Mahdollisuudet ovat kuitenkin aika hienot. Voi vaikka värjätä, mikä oli minulle uutta tietoa! Onko teistä joku käyttänyt jompaa kumpaa materiaalia? Any tips?

Kaikkiaan messut olivat mukava kokonaisuus. Perjantaina ei ollut hirveetä ruuhkaa ja lähes kaikki tuli kierrettyä läpi. Näytökset menivät ohitse, mutta oli kiva hypistellä ja tutustua tuotteisiin sekä kohdata uusia kädentekijöitä ja kuulla inspiraatioista sekä tarinoista tuotteiden takaa. Oli hauskaa huomata kuinka käsillä tekeminen yhdisti messukävijöitä. Kuulin kuinka toisilleen ventovieraat keskustelivat tuotteista ja ideoista kuin tutut konsanaan. Minultakin eräs nainen kysyi kassajonossa mitä aion koukkuamispuikoilla tehdä. Niin paljon kepeää ja lämminhenkistä jutustelua käsillä tekemisestä, ihanaa!

Kädentaitomessut olivat minulle ensimmäinen kerta, mutta ei taatusti viimeinen. Ensi vuonna pakko päästä uudelleen!

torstai 16. marraskuuta 2017

Taskullinen tunika.

Eilen tuli vaatekriisi, oikein sellainen perinteinen. EIMITÄÄNPÄÄLLEPANTAVAA. Yritin pakata Tampereelle, ekoille kädentaitomessuilleni ja en voinut hyväksyä, että sinne pitäisi laittaa jotain ostettua päälle. Ompelen jotain! Ihan nopeasti vain, jotain helppoa! Ja niin se ompelukone alkoi illalla vielä hurisemaan.
Lähtökohtana oli tunika. Ehkä vähän hihaa, mutta ehdottomasti taskut pitää olla. En tahtonut perinteisiä sivutaskuja ja tuohon joustavaan matskuun ei päälle ommeltavat taskut käyneet, joten tein sitten kengurumaiset etutaskun. Leikkasin etukappaleen vyötäröltä kahti ja ompelin eteen ns. taskupaneelin koko kappaleen leveydeltä. Hihat tein kankaan jämäpaloista. Tuommoset laatikot, pudotettuna mallina. Et on kivan väljät ja viileät.

Täytyy kyllä sanoa, että olin jo huokaisemassa valmistatuli, kunnes tajusin mokanneeni viimeisen ompeleen kohdalla. En sitten tarkistanut mitä olin tekemässä ja ompelin helman PUSSIKSI. Melkein ois voinut väsymyspettymysitkut tirauttaa, mutta ei siinä voinut kuin nauraa. Voi aivot, ei ne vaan aina toimi. Ja eikun ratkomaan. Tuommoisen pienen joustinompeleen rytkiminen auki on aina yhtä auvoisaa.. mutta valmista kuitenkin tuli! Ei ihan priimaa etenkään uuden helma-ompeleen kohdalla, mutta itselle passaa. Ei ne muut messukävijät ehdi ompeleita toisilta vahdata.
Messujen asu, check! Taskullinen tunika auttaa, neuletakin voi heittää päältä pois ja sopivan kokoinen olkalaukku pitää kamat hyvin mukana. Tähän tein vielä nahasta geometriset korvikset. Kun ei mukamas ollut mitään tunikan kanssa sopivaa (tiedän, täyttä itsensä huijaamista). Ja sitten eikun messuja kohti. Jännittävää!

maanantai 13. marraskuuta 2017

Viisi vinkkiä koruihin.

Onko muita korujen ystäviä paikalla?

Kelpaisko pari vinkkiä korujen tekoon ja käyttöön? Jos vaikka tulisi vastaan jotain uutta jollekin!
Vinkki 1: Mausteputkesta korutuubi

Oikeasti, tämä on muovisesta mausteputkesta! Saksilla poikki ja avattavat päät paikoilleen. Vastaavia läpinäkyviä putkeja näkyy myös esim. kosmetiikkapuolella. Mut tämä putki on kyllä hyvä, pidän sitä usein laukussa niitä hetkiä varten, kun esimerkiksi jumpalle mentäessä poistaa korut ja miettii, että mihinköhän hittoon sitä nämä taas laittaisi, että pysyisi a) ehjänä, b) puhtaan ja c) hyvässä muistissa?

Vastaavasti voisi käyttää myös mitä vain pientä (kosmetiikka)rasiaa, mutta ne on minulla muussa käytössä. Putki on siitä hyvä, että se on kapea, kevyt ja vie laukussa todella vähän tilaa. Ja siihen mahtuu nappikorvikset, kaulaketju pienen riipuksen kanssa tai pienet korvikset kapeilla korviskoukuilla.
Vinkki 2: Klemmarista apukoukku

Kaikki joskus rannekorua pitäneet tietävät sen hetken, kun on kiire ja ärräpää lentää, kun sitä perhanan rannekorua ei saa millään ranteeseen kiinni..! Vaan ei enää, nopsasti valmista, kun apuun tulee auki taivutettu klemmarikoukku! Koukulla pidetään rannekorun toinen pää hollilla, jotta toinen käsi pääsee laittamaan lukon kiinni. Miten nerokasta! Tämä vinkki on varmasti tuttu monelle mm. Pinterestiä käyttävälle. Itsekin olen käyttänyt koukkua vuosia, en millään muista enää mitä kautta itse vinkkiin törmäsin.
Vinkki 3: Jokakorun ketjut

Käytän ajoittain paljon kaulakoruja ja jokseenkin paljon on tullut myös tehtyä riipuksia kaulakoruiksi. Harvoin teen niihin omaa ketjua. Ratkaisuna on arsenaali ketjuja, joiden väri, pituus ja paksuus vaihtelee. Yhdistävänä tekijänä on se, että ketjujen kaikissa päissä on korulukot, useimmiten papukaijalukot (usein mitä pienemmät, sitä näkymättömämmät). Lukollisen ketjun voi laittaa korun eri päihin tai riipukseen keskelle lukot yhteen toisiinsa tai noin, että menevät kiinni lenkkiin, jolloin riipus pysyy paikoillaan eikö liiku eestaas ketjussa.

Yllä olevissa kaulakoruissa on kaikissa sama ketju. Se on kätevää, vaihtaa vain ketjun tarvittuun koruun. Ei mene miljoonat ketjut laatikossa sekaisin ja riipuksia on ilman ketjuja helpompi säilyttää. // Korut itse tehtyjä, vasemmalla helmiä ja metalliosia, ks.postaus / Keskellä itse asiassa rannekoru (!!) / Oikealla rannekorusta, helmistä ja metallilangasta pujotettu iso koru.
Vinkki 4: Pituuttaan vaihtava ketju

Olen kerännyt aina avaimenperistä, heijastimista, vaatteista ja laukuista samankokoiset palloketjut yhteen. Ne on hurjan käteviä, koska ne voi yhdistää toisiinsa! Voi käyttää sekä rannekorun pohjana että kaulaketjuna. Ja mikä parasta, pituutta voi säätää helposti riipukselle sopivaksi. // Ks. myös kuvan nahkainen suikalekorun tutoriaali.
Vinkki 5: Yhteiset koukut

Vastaavasti teen myös korvakoruja ilman omia koukkuja. Tuollaiset lenkkiin suljettavat koukut eivät tarvitse kiinteää korulenkkiä koruihin, vaan ne voi pujottaa korviksiin laatikosta käyttöön valittaessa. Kivaa säästöä eikö? // Vasemmalla korvikset helmistä ja mustekynien tyhjentyneistä sisäputkista, ks. tutoriaali / Oikealla pakkausmuovista leikatut korvikset, ks. postaus.

Minkäslaisia vastaavia niksejä teillä on korujen tekoon, käyttöön tai säilytykseen?

perjantai 10. marraskuuta 2017

10 parasta jouluideaa.

Tässä kun on jo useampia blogijouluja vietetty, katsotaan kymmenen jouluista suosikkiani edellisiltä jouluilta. Ideat ovat helppoja toteuttaa yksinkertaisista materiaaleista ja nopein tekniikoin. Katsotaas:
Jouluidea 1: Liitumaalilla maalatut joulupallot (ks. postaus tästä)

Joulupalloja voi maalata uusiksi, etenkin jos värit ei passaa tai kuviot ovat menneet huonoksi. Yhtenä jouluna pistin palloihin liitumaalia. Niihin voi kirjoittaa liitukynällä viestejä ja kuoseja. Joulun jälkeen pyyhkäisee vain piirrokset pois.
Jouluidea 2: Puuhelmistä tontut (ks. postaus tästä)

Kaksi helmeä ja huovasta hiippalakki. Siitä tuli hauska tonttu. Nämä ovat olleet ikkunalaudalla, "jouluasetelmassa" ja myös kuuseen ripustettuna (pujotan langan hiippaan).
Jouluidea 3: Kirjansivuista joulukalenteri (ks. postaus tästä)

Pari joulua ollaan avomiehen kanssa tehty yhteinen joulukalenteri. Toinen aukaisee parillisina päivinä, toinen parittomana. Viime vuonna kalenteri oli tällainen. Osa jutuista ei mahtunutkaan ommeltuihin sivupussukoihin, vaan näiden lisäksi oli myös erillinen yllätyspussukka paketoitune lahjoineen. Ks. tästä postauksesta muutama idea mitä laitoin miehen luukkuihin.
Toissa vuonna tein luukut taitelluista laatikoista, paperit otin pois heitettävistä naistenlehdistä. Mainossivuista sai aika kivoja kuoseja paketteihin!  Ks. postaus tästä.

Olen tehnyt myös ns. kuvakalenterin eli geometrisen kuusen, joka on ensin valkoinen, mutta joka päivä yksi luukku kääntyy ja lopulta kuusesta tulee kokonaan sininen! Ks. postaus tästä.
Jouluidea 4: Pahvista tai muovista minikokoiset kuuset (ks. postaus tästä)

Kaksi kappaletta loveilla ristikkäin ja siitä muodostuu minikuusi. Nämä on joka joulu suosikkejani. Plussaa on myös siitä, että nämä saa "avattua" ja säilöttöä litteänä. Ei vie koristelaatikossa paljoa tilaa!
Jouluidea 5: Lankajämistä virkattu joulusukka (ks. postaus tästä)

Söpöt sukat sopii kuuseen. Virkkasin mallin omasta päästä ja tein siitä virkkaustutoriaalinkin. Myös sukat sopisivat joulukalenterin luukuksi. Kakskytäneljä pikkusukkaa ja jokaiseen karkki tai viestilappu sisää. Söpöä!
Jouluidea 6: Hamahelmistä lumitähtiä (ks. postaus tästä)

Helppo klassikko, hamahelmet! Lumitähdetkin voivat olla mustat etenkin, jos on tulossa musta joulu.
Jouluidea 7: Kierrätysmateriaaleista kranssi (ks. postaus tästä)

Sano ei styroksisille kranssipohjille. Pohjan voi tehdä myös kierrättäen! Yksi vaihtoehto on leikata pahvirengas ja kiertää ympärille vaikkapa rikkinäisiä muovipusseja. Päällystys kangassuikaleilla ja siihen koristeet päälle. Paljon ekologisempaa kuin teollisesti valmistettu styroksi. Tämän kranssin koristeet ova myös kierrätettyä, siinä on mm. valkoisia tekokukan terälehtiä uusiokäytössä.
Jouluidea 8: Candy Cane Vodka (ks. postaus tästä)

Loistava idea pikkujouluihin! Itse vein kisan palkinnoiksi. Toimii myös ilman koristelua, mutta huovasta tehdyt parrat ja lakit mielestäni viimeistelivät kokonaisuuden. Veikeät ilmestykset ja veikeä maku!
Jouluidea 9: Lankajämistä tupsukorvakorut (ks. postaus tästä)

Miniminikokoiset tupsut ovat hauskat ja kevyet korvakorut. Olisiko sinun väri joulunpunainen vai lumenvalkoinen? 
Jouluidea 10: Pahvista tonttuovi (ks. postaus tästä)

Tonttuovi on kyllä tuonut paljon iloa ja piristystä. Eikä ihme, onhan se kyllä ehdottomasti yksi tämän joulun hiteistä, niin paljon mitä hienompia tonttuoveja on näkynyt kaikkialla. Itse tehtyjä, ostettuja ja vaikkapa näin pahvista mitä itse tein. Pahvia, liimaa ja maalia. Ja ovennuppi tuikkukuoresta!

tiistai 7. marraskuuta 2017

Ommeltu tupsupipo.

Tupsuja! Niistä tykkään. Ja tykkään myös siitä ettei pää palellu. Päätin yhdistää nämä kaksi tekijää toisiinsa. Tupsupipo siis! Ei mitään uutta tuulen alla, mutta uutena twistinä se, että tupsun saa piposta pois vaikka lennossa. 

Otsa täytyy suojata viimalta ja korvat pitää pysyä piilossa, joten suusta käännettävä pipo tuo tuplasti lämpöä otsalle ja korville. Valitsin myös materiaaliksi tiheää neulosta niin siitä ei tule kylmä ilma niin helposti läpi. Neulos on vanhan puseron helmasta. Sai samalla epämääräisen palan kierrätettyä käyttöön. Puseron helma on pipon reunana niin sitä ei tarvinnut mitenkään huolitella, oli sellaisenaan siisti.
Ensin meinasin kutoa piposen, mutta nopeammin tuli valmista ommellen. Malli on myös yhden kappaleen ja yhden sauman (plus yhden kiristysompeleen) pipo, joten se on maailman helpoin ja nopein tapa tehdä pipo! Ja vaikka nyt harva varmaan ohjetta tarvitsee, kuvasinpas silti työvaiheet - ihan vaikka innostukseksi ja inspiraatioksi.
Tarvikkeet: neulepala, lenkillinen tupsu (omani on Kehrän), nappi (jos mahdollista, kannallinen) ja ompeluvälineet.

Tee näin pähkinänkuoressa: Mittaa ja leikkaa neule, ompele takasauma yhteen, kursi yläreuna kasaan, ompele päälle nappi ja kiinnitä tupsu nappiin kiinni. Helppoa eikö?

Jos haluat pipon käänteellä, huomioi tämä neulepalan korkeudessa. Varaa myös tarpeeksi leveyttä, päänympärys plus reilusti saumanvaraa. Aina on helpompi pienentää löysää kuin suurentaa tiukkaa pipoa. Ompele takasauma joustavalla ompeleella oikeat puolet vastakkain. Edelleen pipo nurinpäin, pujota lanka yläreunaa myöten ja kiristä. Ompele aukko umpeen ja käännä oikeinpäin. Ompele nappi keskelle ylös. Varmista, että nappi on oikeankokoinen ja tupsun lenkki pysyy hyvin napissa kiinni. Jos teit pipoon käänteen, voi viimeistellä käsin käänteen takasauman saumanvarat. Ompele piilopistoin kiinni niin eivät lerputa ja tursuta. Joustinneuleesta saumanvarat uppoavat hyvin "raitoihin" eivätkä niskasta juuri näy (vrt. kuvat ennen valmiin pipon kuvaa). Pujota tupsu paikoilleen.
Helppo kuin mikä ja taas pysyy pää lämpimänä. Korvikset kuvassa on muuten kuoritusta cd-levystä, niistä lisää tässä postauksessa.

perjantai 3. marraskuuta 2017

Jouluaskarteluja.

Olen tohkeissani! Kauneimmat Askartelut -lehden joulunumero on ilmestynyt! Se on melkoinen pläjäys, yli 70 ideaa!
Paljon joulukortteja, paketointivinkkejä, erilaisia joulukoristeita ja viime hetken joululahjoja.. Mukana myös Kaikki Paketissa -blogi! Kuvassa kuvaamiani Sinooperin kortteja ja joulukalentereita sekä tekemäni pikkulaukku.
Virkattu pikkukukkaro on muurarinlangasta. Ja tyylilleni uskollisena, siinä on myös koristehapsu!
Tein myös kaksi erilaista settiä joulukoruista. Toinen satsi oli polymeerimassasta (ja niihin palaan varmasti lähempänä joulua) ja nämä ovat... arvaatko mistä? Näyttää pikaisesti katsottuna putkihelmiltä tai pillin pätkiltä, mutta ovat paperia ja tuikun alumiinikuorta! Olisiko arvannut? Ihan odotan, että tulee joulukuu niin pääsee pitämään tuota minihimmeliriipusta!
Jokseenkin olen aina ajatellut, että huopakoristeet eivät ole minun juttuni, mutta silti niitä silloin tällöin erityisesti jouluna tulee tehtyä. Lähinnä joulukuuseen, koska ne ovat kevyitä eivätkä hajoa, vaikka tippuisivat kuusesta. Ne on myös helppo säilöä, kun voi vain sulloa laatikkoon. Ei tarvitse pelätä, että menisivät puristuksesta rikki!

Näistä huopahahmoista on lehdessä ohjeiden lisäksi kaavat, saa tehtyä vaikka prikulleen ihan samanlaiset kaverit.
Ks. näiden ja muiden 70 idean ohjeet Kauneimmat Askartelut -lehdestä (4/17) - löytyy hyvin varusteltujen kauppojen lehtipisteistä.

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 
#kauneimmataskartelut

torstai 2. marraskuuta 2017

DIY: Helppo kakkukoriste.

Viime lauantaina juhlittiin pyöreitä ja koska mahdolliset lahjat oli kehoitettu tuomaan vaikkapa nyyttärin muodossa, tein päivänsankarille kakun. Pitäähän synttäreillä nyt kakku olla! Ja koska oli uusi kakkuresepti, oli aika kokeilla myös jotain uutta kakkukoristeeksi.
Ostin vasta pienen cutting boardin eli paperin leikkuualustan ja sitä pääsin nyt samalla testaamaan. Hahmottelin Onnea Janne -tekstin mustalle kartongille ja lähdin viiltelemään. Se olikin yllättävän vaikeaa (ehkä kartonki oli liian paksua), joten jouduin aika paljon avittamaan saksill, kun pelkäsin vetäväni kaikki kaarevat muodot suoriksi viilloiksi.
Valmiista tekstistä kumitin varovaisesti lyikkärit pois ja sitten liimasin taakse kaksi grillitikkua. Kuljetin koristeen juhlapaikalle kirjan ja leivinpapereiden välissä (jotta pysyi kasassa) ja iskin kakkuun vasta pöytään asettaessa.
Ja tältä se näytti (ja oispa vaan ollut kiva olla järkkäri mukana, mutta huonostakin kuvasta näkee hyvin pointin, lopun livehienouden voi kuvitella päälle). Oli aika kiva ilmestys! Ja kakku maistui, se katosi pöydästä yllätysnopeasti!

Resepti on Emma kakkukirjasta (Emma Iivanainen. Docendo 2017). Minttusuklaakakku sisälsi kolmen kerroksen suklaakakkupohjan, Pätkis-täytteen (myös ruusukkeina päällä) ja vaniljaisen kermavaahtokuorrutuksen - vaaleanvihreäksi värjättynä. Tein ekaa kertaa kermavaahdosta ns. punotun pinnan. Se oli yllättävän helppo tehdä, kun oli vain oikeanlainen tylla pursottimessa. Reunat jätin sinnepäin-lätkäistyiksi ettei ole miehen makuun liian viilattu. Pienen palan ehdin itse maistamaan kakusta, oli kyllä ihanan pätkimäistä! Ehti hyvin mehevöityä, kun leivoin ja kokosin kakun edellisenä päivänä. Suosittelen tutustumaan Emman kakkukirjaan, ihania ja helppoja kakkureseptejä!