lauantai 19. elokuuta 2017

Juhlan aika!

Se on juhlan aika! Havahduin lähestyvän juhlan myötä orastavaan inspiraatioon, että nyt se paljon vaatekaappiin kaivattu juhlallinen pikkumustamekko on ommeltava. Mustaa satiiniakin oli valmiina. Ja siinä se sitten tuli, lempitunikaa kaavana käyttäen. Suora, hihaton ja ilman muotolaskoksia - eli helppo tehdä, helppo pitää. Morsiussatiini menee sellainaan, ei tarvinnut edes vuorta. Pääntienhen tein kaarrokkeen niin tuli nätimpi kuin käänteestä tai päärmäyksestä. Ja alle tunti siihen meni! Kauemmin mietin mitkä korut valitsen, mitkä korot laitan ja minkä laukun otan.
Koruissa päädyin näihin muovitimantteihin, kaulakoru ja nappikorvakorut. Korvikset näyttävät vähän jääkimpaleilta! Nämä tein jo aikoja sitten, mutta nyt vasta esittelen. Alkujaan ovat muuten jotain koriste"kiviä" - poimin mukaan muistoksi eräistä muista juhlista, joissa niitä oli ripoteltu pöytään koristeeksi. Nämä sopivat hyvin pikkumustan kanssa, tuovat tyylikkyyttä ilman, että riitelevät värikkäiden kenkien kanssa.

Nyt juhlimaan! Ehkä lisää kuvia perästäpäin. Mitään en lupaa, mutta ainakin on tulossa lähiaikoina tulevien juhlakoristelua!

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Voihan vessapaperit.

Nyt näette autenttisen näkymän vessasta kaamean valaistuksen alla (ah mikä loistokas kuva kaikkine mössöineen). Kyllä, siellä on hämärää ja pölyistä ja siellä ne vessapaperit pyörii. Ai, että onpa kiva. Aina repaleisen kiireisesti auki vedetty pussi ja siihen levinneet rullat. Siinä, kun sitten kulkee ja pyykkiä vähän pölläyttää, suihkusta tulleena vähän kastelee ja vahingossa syrjään potkaisee niin ei hyvä. Ei yhtään hyvä.
Ajattelin, että en tätä enää kattele, pelastan rullaraukat nostamalla ne hyllyyn. Mutta ei tämäkään hyvä. Epämääräinen muovimytty ei näyttää lähinnä roskapussilta. Ratkaisuksi keksin läpinäkyvän muovin eli kirkkaan vahakankaan.

Siitä leikkasin koko leveydeltä yhden suikaleen, ompelin sivut ja pohjan yhteen, leikkasin muodostuneesta kaksinkertaisesta suorakulmiosta alanurkat pois ja ompelin nämä vastatusten, jolloin lieriöstä tulee automaattisesti laatikkopohjainen (eli aika perustekniikka miten minkä vain korin tai kassin pohja tehdään ilman pohjakappaletta). Reunan käänsin kaksinkerroin, jotta sivut pysyvät jämäkämmin pystyssä.
Jes, tämä hyvä. Kivan minimalistinen! Ei ole mitään turhaa. Nyt rullille on oma paikka missä pysyvät paikoillaan eivätkä silmää hierrä. Kiva, että tuosta näkyy läpi. Ei tarvitse kylässä kävinjänkään etsiä missä on varapaperia tilanteen sattuessa päälle.

Tällaista pikavessa-asiaa tällä kertaa. Tuntuu, että ei tässä arjessa ehdi tehdä mitään muuta kuin vain nopeita juttuja!

maanantai 14. elokuuta 2017

Trikoomakramee.

Joko trikookuteiset makrameet jo trendistä? Täältä tulee vielä yksi! Tein ihan pikaiseen. Oksa ja trikookuteen jämä, josta ei sellaisenaan ole riittänyt yhtään mihinkään. Leikkelin kuteen pätkiksi ja sidoin oksaan ja satunnaisille isoille solmuille. Laitoihin tein jämien jämistä isohkot tupsukaiset. Valmista tuli nopeammin kuin peukkua ehti näyttää.
Ja siinä se on nyt parvekkeella. Pikakässäilyä nollabudjetilla. Saa roikkua partsilla, kunnes menee huonoksi. Ja mummokoirakin tuli kuvausrekvisiitaksi. Kyllä vielä tarkenee pilkkiä ilta-auringossa!

Olkoon alkanut uusi viikko aurinkoinen ja elokuisen lämmin!

perjantai 11. elokuuta 2017

Ilmakasvit ikkunaan.

Ilmakasvit! Nuo trendikkäät pikkuset kasvit eli juurettomat Tillandsiat (Airplant) ovat näkyneet pitkän tovin siellä ja täällä.
Itse tein jahkailun jälkeen viimein hankintapäätöksen, kun selailin Sanna Raskun Kaunista ja vihreää -puutarhakirjaa (WSOY 2017). On muuten ihanan visuaalinen kirja! Kauniilla otteella tehty, tuota "opiskelee" ihan mielellään.
Siinä se oli, kaikki tuo hauskuus, juurettomuus ja piikikäs visuaalisuus kolahti ja kovaa! Lähes maanisesti lähdin hakemaan omaa ilmakasvia. PAKKOSAADA ILMAKASVI.
Mullattomat ilmakasvit voi sijoittaa melkein miten vain ja mihin astiaan vain - mutta minä tahdoin ne roikkuvaksi. Jotain palloja on saatava. PAKKOSAADA PALLOJA. Mietin, että kurvasenko takaisin ostoksille... vai penkoisinko kaappeja? Ja siitä se selkiytyi: pistän ne muovikuppeihin! Reiät reunoihin ja siimaa ripustukseen - valmista ja ilmasta!

Alkujaan muovikupit ovat käsisaippuapulloista - jep! Saippuapulloista! Leikattuna ja reunat silitysraudalla sulatettuna. Olivat pitkään säilytyskuppeina ja toimivat siinä tosi hyvin. Postaus kuppien tekemisestä löytyy tästä.
Ja siinä ne ovat! Ilmakasvit saippuakipoissa! Hassua. Pakko hankkia kyllä vielä hankkia kolmas ilmakasvi näiden kahden käppyrän lisäksi.. ettei tuo yksi kuppireppana roiku ihan tyhjänä.
Muovikuppien siirtäminen ikkunaan oli nerokasta. Ovat kevyitä eikä ole vaaraa, että tippuessaan menisivät sirpaleiksi. Ja koska ovat kevyitä, pystyi ne myös surutta ripustamaan verhokiskoon.
Hassuja käppyröitä! Nyt vielä opettelemaan Raskun kirjasta noiden ylläpito, jotta opin pitämään nuo myös hengissä!

keskiviikko 9. elokuuta 2017

10 ideaa kirjailuun osa 3/3.

Nyt vuorossa Kauneimmat Askartelut -lehden (nro 3/17) innoittaman kirjailuteeman viimeinen osa (ks. 1/3 osassa tauluja ja 2/3 osassa koruja) ja jäljellä on muutamia sekalaisia nostoja lehden kirjailuista!

Ensin vaikka case paperit! Paperiin ja pahviinkin voi kirjoa. Tässä nyt esimerkiksi kirjekuoren ja itse tehdyn vihkosen (ohje ko. lehdessä) kirjailu. Päälle vielä ruusuinen kortti (siihen on lehdessä myös piirroskaavio). Kortin pisteily oli kivaa! Mihin vain kartonkin voi puhkoa reiät ja siihen vain langalla kirjailemaan - eikä tarvitse olla edes kirjailulankaa, hyvin käy myös monenkertainen ompelulanka.
Ja tässä paksulla puuvillalangalla koristeltu lahjarasia. Pisteenä iin päälle kirjailu pakettikortti.
Tai miten olisi kirjailtu kaulus? Tämä on niille, jotka eivät tahdo tehdä peilikuvia. Sievää kuviointia voi tehdä myös epäsymmetrisesti.
Vanhaa neulettakin voi uudistaa villalangoin. Oli se neulepusero tai -takki, sen ilme piristyy varmasti uusilla yksityiskohdilla. Tämä neuletakki oli matkalla paloiksi, koska olkapäillä oli pari ikävän näköistä reikää, mutta nypykoristeluin (eli ranskalaisin solmupistoin) ansiosta reiät sai huomaamatta umpeen ja samalla koko vaatteen ilmekin piristyi! Ajatella, oli silppuriin menossa ja nyt olen pitänyt neuletakkia tosi paljon!
Samalla pelastin vanhan rupuisen tpaidan tekemällä sen rintamukseen kaktus-koristeisen taskun trikoojämäpalasta. Tästä tuli uusi suosikki yöpaitani ja mies virnuilee hulluksi kaktusnaiseksi (vaikka eihän meillä ole edes yhtään kaktusta!).

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 
#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa